Näin kuvaan yökerhoissa — kalusto, vinkit ja se mitä ei opeteta

Nabil Samari

9 Maaliskuu 20263 min lukuaika

Yökerhoissa kuvaaminen on oma lajinsa. Valo on huono, ihmiset liikkuvat, tilanteet kestävät sekunnin. Tässä mitä olen oppinut vuosien varrella — tekniikasta ihmisten kohtaamiseen.

Kalusto

Canon EOS R on runko johon luotan. Täyskennon hiljaisella suljinäänellä pärjää hyvin tiloissa joissa ei haluta häiritä.

Objektiivit: - 24–70mm f/2.8 — perustyökalu. Zoom antaa joustavuuden ahtaissa tiloissa, terävyys riittää heikollakin valolla. - 16mm f/2.8 — kun tila on pieni ja tunnelma iso. Laajakulma vetää kaiken mukaan. - 50mm f/1.8 — jos haluan tinkiä salamasta ja ottaa tunnelmallisempia kuvia luonnonvalossa tai LED-valojen kera.

Godox-salama — en kuvaisi ilman sitä. Bounce-salama kattoon tai seinään pehmentää valon täysin eri tavalla kuin suora salama. Se ero näkyy kuvissa heti.

Tekniset vinkit

1. Bounce ensin, suora salama vasta pakosta.

Suora salama tekee kuvista litteät. Käännä salama kattoon tai seinään — valo pehmenee ja kasvot näyttävät luontevilta.

2. ISO rohkeasti ylös.

Moderni kenno kestää. ISO 3200–6400 Canon R:llä on täysin käyttökelpoinen. Sumea kuva on paljon huonompi kuin kohinainen terävä kuva.

3. Suljinaika 1/100–1/200.

Se pysäyttää liikkeen. Hitaampi suljin tekee haamuja, ellei se ole tarkoituksella efekti.

4. Lue tila ennen kuin alat kuvata.

Missä on paras valo? Missä ihmiset viihtyvät? Viisi minuuttia kiertelyä säästää tunnin turhaa työtä.

5. RAW aina.

Yökerhokuvissa värilämpötila on sekaisin — punaiset valot, siniset strobot, keltaiset kohdevalot. RAW antaa mahdollisuuden korjata jälkikäteen. JPEG ei anna.

Kaluston suojaaminen humalaisten joukossa

Mitä vaan voi tapahtua. Se on fakta.

Parhaita suojia mitä käytän:

Lenshood (aurinkosuoja / lippa objektiivissa) — se lippa joka vähentää heijastusta. Se on myös pelastunut parikin kertaa kun joku on törmännyt — isku osuu lippaan eikä lasiin.
Remmi tai käsihihna — kamera pysyy kiinni kädessä tai kaulassa. Yökerhoissa heiluvat kädet ja ahtaat tilat ovat jatkuva uhka. Hyvä remmi on halvempi kuin korjauslasku.
Tietoisuus ympäristöstä — katso aina kuka on takana ennen kuin käännyt. Humalaiset liikkuvat arvaamattomasti.

Miten lähestyä ihmisiä — se oikea taito

Tekniikka on helppo osa. Ihmisten lähestyminen on se mihin menee oikeasti aikaa oppia.

Lue ihminen ennen kuin nostat kameran.

Kehonkieli kertoo kaiken. Avoin, hymyilevä ihminen on yleensä iloinen tulla kuvatuksi. Sisäänpäin kääntynyt, väsyneen näköinen — ehkä ei juuri nyt.

Älä pelkää torjutuksi tulemista.

Se kuuluu hommaan. Jos joku ei halua tulla kuvatuksi, heitä läppä, naurahduta, näytä peukkua. Sano lempeästi: "Ei hätää, ei pakko!" — ja jatka eteenpäin. Kukaan ei muista sitä viiden minuutin päästä, mutta he muistavat että olit mukava tyyppi.

Muista itse nauttia illasta.

Tämä on tärkein. Kun olet jäykkä ja vakava kuvaaja-mode päällä, ihmiset aistivat sen. Kun olet rentona, naurat, tanssahdat välillä — yhtäkkiä et ole enää kuvaaja. Olet yksi juhlijoista. Ja silloin kamera ei pelota ketään ja tilanteet syntyvät itsestään.

Voiko itse olla humalassa?

Rehellinen vastaus: muutama rohkaiseva alkuillasta ei haittaa. Se rentouttaa ja auttaa sulautumaan joukkoon — varsinkin tapahtumakuvauksessa.

Mutta raja on selvä: häissä tai hautajaisissa ei dota. Ylipäätään virallisissa tai arkaluonteisissa tapahtumissa pysytään selvinpäin. Se on ammattitaitoa, ei rajoite.

Bilekuvauksessa kohtuus toimii. Sammaloituneena ei toimi kenenkään kalusto eikä silmä.

— Nabil

#Valokuvaus #Yökerhot #Kalusto #Vinkit #Tapahtumat